Oppilaiden osallisuudesta johtajuuteen-hanke oppilaiden oppimisen, hyvinvoinnin ja koulun kehittymisen edistäjänä

Oppilaiden osallisuudesta johtajuuteen hanke on yksi Opetushallituksen Kärkihanke 1 hakuryhmään kuuluvista hankkeista, joka on saanut valtionavustusta hanketoimintaan ajalle 1.4.2017-31.12.2018.  Hanke tähtää uusien oppilaslähtöisten oppimis- ja johtamismenetelmien sekä digitalisaatiota monipuolisesti hyödyntävän oppimisen kehittämiseen. Hankkeen päättavoitteita ovat oppilaiden osallisuuden vahvistaminen ja oppilaissa piilevän johtamispotentiaalin kanavoiminen oppimistulosten, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelman ja kouluorganisaation kehittymisen tueksi.

Hankkeen aikana edistetään ja parannetaan oppilaiden minäkäsitystä, vastuunottoa, yrittäjyyttä ja luottamusta omiin kykyihin.  Hankkeen aikana vahvistetaan oppilaiden laaja-alaista osaamista ja johtamisidentiteetin kehittymistä ikä- ja kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Hanketoiminnan avulla oppilaille varmistetaan mahdollisuus kehittää oppimiseen liittyvää tavoitetietoisuutta ja itsearviointitaitoa digitaalisuutta ja oppimista tukevia teknologioita tarkoituksenmukaisesti hyödyntämällä. Lisäksi hankkeen aikana luodaan uusia osallistumisen ja oppilasjohtamisen mekanismeja, jotka lujittavat yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja me-henkeä koulussa.

Hanketoiminnalla luodaan perustaa vuonna 2023 Sammontalossa toimintansa käynnistävän uuden Sammonlahden koulun osallisuus- ja vaikuttamiskeskeiselle toimintakulttuurille. Hanke toteutetaan yhdessä uuden Sammonlahden koulun oppilaiden, opettajien ja oppilaiden tukena toimivien aikuisten kanssa. Hankkeen tutkimusperusteisesta toteuttamisesta, tukikoululutuksesta ja vertaiskehittämisestä vastaavat Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun asiantuntijat.

Hanketoiminta opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan ja toimintakulttuurin kehittämisen tukena

Oppilaiden osallisuudesta johtajuuteen-hanke vahvistaa yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin syntymistä eri-ikäisten oppilaiden ja eri opettajaryhmien (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, erityisluokanopettajat ja rehtorit) välisen yhteisen työskentelyn myötävaikutuksella. Hankkeen aikana oppilaat, opettajat ja asiantuntijat luovat yhdessä oppilaille yhtenäisen osallistumisen ja vaikuttamisen polun koko perusopetukseen (=oppilasjohtajuuden polku). Siihen sisältyvät toimintatavat valitaan oppilaiden ikä- ja kehitystasoon sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin vuosiluokkakokonaisuuksiin sopiviksi. Hankkeen aikana syntyvät osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat ankkuroidaan tiiviisti uuden opetussuunnitelman mukaisiin laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ja niiden arviointiin. Hanketyössä edistetään jokaisen oppilaan ihmisenä ja kansalaisena kasvamista sekä Sammonlahden koulun erityisenä vahvuutena olevaa kestävän kehityksen toimintaa GreenReality-ohjelman pohjalta.

Tavoite 1 – Oppilasjohtajuuden polun luominen

Hankkeen päätavoitteen mukaisesti Sammonlahden kouluun yhdistyneiden koulujen opettajat (Kuusimäen koulu, Lavolan koulu, Skinnarilan koulu ja Sammonlahden koulu) tuottavat kokeilujen ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kanssa toteutuvan yhteistyön avulla yhtenäiseen perusopetukseen soveltuvan oppilasjohtajuuden polun, joka sisältää eri-ikäisille oppilaille sopivia johtamistoimintoja. Oppilasjohtajuuden polun luomisessa yksittäisillä oppilailla, luokilla ja oppilaskunnilla on oma tärkeä rooli. Jokaisesta Sammonlahden alueen hankekoulusta valitaan oppilaskunnan hallitusten lisäksi kehittäjäluokkia, jotka kokeilevat aktiivisesti uusia oppilasjohtamisen menetelmiä. Oppilasjohtamisen polun keskeiset elementit kuvataan ja julkaistaan digitaalisessa muodossa sekä suomen että englannin kielellä.

Tavoite 2 – #Meijänkoulu-malli oppilaiden toimijuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Hankkeen toisena tavoitteena on uusien – yhteisvastuuta, hyvinvointia ja me-henkeä lujittavien – osallisuuden ja oppilasjohtamisen toimintatapojen luominen koulun kehittämisen ja johtamisen tueksi. #Meijänkoulu-nimisen toimintamallin tavoittena on vahvistaa oppilaiden aktiivisuutta, osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvointia siten, että myös henkilöstön oppiminen, osaaminen ja hyvinvointi vahvistuvat. Kehittämisen lähtökohtina olevat teemat – kestävän tulevaisuuden rakentaminen, yhteisöllisyys,  jaettu johtajuus ja oppilasjohtajuus – lujittavat myös oppijoiden yhteisö-ajattelutapaa (community of learners). Hanketoiminnan avulla vahvistetaan yhteistyökumppaneiden sosiaalista pääomaa, joka on sidoksissa koulujen käytössä oleviin sosiaalisiin verkostoihin, normeihin ja luottamukseen.

#Meijänkoulu-konseptin luomisen lähtökohtana on kokeilukulttuuri. Sen ja oppilasjohtajuuden avulla syntyvät kehittämisideat pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti toteutukseen. Projektin aikana kokeillaan myös perusopetuksen kouluille uusia pedagogisen kehittämisen, johtamisen ja projektihallinnan työmuotoja (esim. eDelfoi, Scrum, DOP-viitekehys ja oppilaiden johtamisvalmennus). Hankkeen aikana muotoillaan oppilaiden osallisuutta, toimijuutta ja oppilasjohtajuutta palveleva kokonaisvaltainen digitaalinen infrastruktuuri ja viestintäjärjestelmä yhdessä oppilaiden kanssa (resursseina esim. blogit, käsitekarttatyökalut, esitystyökalut, videopalvelut, jaetut tiedostot ja muistiinpanot, mikroblogit, viestintä- ja verkkokokousohjelmistot, pikaviestisovellukset ja verkko-oppimisympäristöt).

Hankkeen aikana syntyy yhtenäiseen perusopetuksen kouluun sopiva #Meijänkoulu-kehittämiskonsepti, jossa kaikki koulun toimijat osallistuvat kehitystyöhön (oppilaat, opettajat, henkilökunta, huoltajat ja yhteistyökumppanit). Kehittämiskonsepti sisältää GreenReality-toimintamallin mukaisesti konkreettisista kestävän kehityksen toimintatavoista muodostuvan toimintaohjelman, jossa on huomioitu kestävän kehityksen eri osa-alueet (ekologinen, ekonominen, sosiaalinen ja kulttuurinen) sekä eri-ikäiset ja eri kehitysvaiheissa olevat oppilaat.

Tavoite 3 – Yhdenvertaisuuden edistäminen

Hankkeen kolmantena päätavoitteena on eri taustoista olevien oppilaiden osallisuuden varmistaminen, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Hankkeen avulla tuetaan eri kieli- ja kultturiryhmiin kuuluvien oppilaiden mahdollisuuksia päästä osallistumaan ja vaikuttamaan omaan opiskeluun ja koulun kehittämiseen. Hanketoiminnalla edistetään tyttöjen ja poikien tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Lisäksi hankkeen tavoitteena on vahvistaa kielitietoista opetusta ja hyödyntää monipuolisesti kouluyhteisössä olevaa kotikansainvälisyyttä.

Hanketoiminnalla vahvistetaan kaikkien oppilaiden yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tarpeellisia positiivisen erityiskohtelun menetelmiä hyödyntämällä. Esimerkiksi kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden tueksi vakiinnutetaan vertaistukijärjestelmä yhteistyössä alueen nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Koulun toimintakulttuuriin juurrutetaan oppilaiden toivomia ja joustavaan koulupäivään sopivia aktiviteetteja. Joustavan koulupäivän yhteyteen syntyviä toimintatapoja tuotetaan tyttöjen ja poikien kanssa yhdessä ja erikseen. Toteutusvaiheessa oppilaille tarjotaan tukea ja vastuuta ikä- ja kehitystasoon soveltuvalla tavalla.

Hanketoiminnan avulla syntyy kaikkien oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toimintamalli, jossa koulun toimintaympäristön tarjoamat resurssit on hyödynnetty mahdollisimman hyvin. Hankkeen aikana muotoutuu myös eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluville oppilaille sopiva vertaistukijärjestelmä, jota oppilaat voivat hyödyntää koulupäivän lisäksi myös vapaa-ajalla nuorisotoimen palvelujen yhteydessä. Tämän lisäksi hankkeen aikana syntyy oppilaiden hyvinvointia, aktiivisuutta ja toimijuutta tukeva joustavaan koulupäivään liittyvä digitaalinen Siesta-sisältökartta, jossa oppilaiden toiveet ja toimintamahdollisuudet sekä koulun tarjoamat resurssit on hyödynnetty mahdollisimman monipuolisesti.

Hankkeen tulosten levittäminen

Keskeiset tulokset julkaistaan tällä sivulla tammikuussa 2019.

Hankkeen tulosten levittäminen

Hankkeessa syntyvät tulokset jaetaan avoimesti hankkeessa toimivien yhteistyöorganisaatoiden kesken (5 eri oppilaitosta). Sammonlahden koulu jakaa hankkeena aikana syntyvät tulokset Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimen lisäksi Majakka-kehittämiskouluverkoston, muiden yhteistyöverkostojen ja sosiaalisen median kautta. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu hyödyntää hankkeen tuloksia oman koulun kehittämisen lisäksi opetusharjoittelijoiden ohjauksessa, tutkimustoiminnassa ja omissa yhteistyöverkostoissaan (esim. eNorssi).

Sammonlahden koulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu järjestävät Lappeenrannassa 13.2.2019 “Oppilasjohtajuus perusopetuksessa”-seminaarin, johon asiasta kiinnostuneiden koulujen oppilaat ja opettajat voivat osallistua. Hankkeen myötä syntyvää sosiaalista pääomaa hyödynnetään uuden Sammontalo-palvelukeskuskonseptin luomisessa ja siihen liittyvien monipuolisten oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.