OPPILASJOHTAJUUS

Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen on tärkeä painopistealue Lappeenrannassa. Myös me Sammonlahden koulussa etsimme jatkuvasti uusia keinoja oppilaiden osallisuuden ja oppilasjohtajuuden vahvistamiseen.

“OPPILAIDEN OSALLISUUDESTA JOHTAJUUTEEN”-HANKE OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISEN PEDAGOGIIKAN JA TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISEN TUKENA

Kehitimme oppilaiden osallisuutta ja johtajuutta ajalla (22.2.2017-31.12.2018) toteutuneen Opetushallituksen kärkihankkeen tuella. Hankeen aikana etsimme uusia oppilaslähtöisiä oppimis- ja johtamismenetelmiä. Pyrimme kehitystyöllä oppilaiden osallisuuden vahvistamiseen ja oppilaissa piilevän johtamispotentiaalin kanavoimiseen oppimistulosten, oppimisympäristöjen, opetussuunnitelman ja kouluorganisaation kehittymisen tueksi. Lisäksi loimme uusia osallistumisen ja oppilasjohtamisen toimintatapoja, jotka lujittavat yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja me-henkeä koulussamme. Samalla rakensimme perustaa vuonna 2023 Sammontalossa toimintansa käynnistävän uuden Sammonlahden koulun osallisuus- ja vaikuttamiskeskeiselle toimintakulttuurille.

Hanke toteutettiin yhdessä eri yksiköiden oppilaiden, opettajien ja oppilaiden tukena toimivien aikuisten kanssa. Hankkeen tutkimusperusteisesta toteuttamisesta, tukikoululutuksesta ja vertaiskehittämisestä vastasivat Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun asiantuntijat.

OPPILASJOHTAJUUDEN POLKU

Edistimme “Oppilaiden osallisuudesta johtajuuteen”-hankkeella yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin syntymistä eri-ikäisten oppilaiden ja eri opettajaryhmien (luokanopettajat, aineenopettajat, erityisopettajat, erityisluokanopettajat ja rehtorit) välisen yhteisen työskentelyn myötävaikutuksella. Hankkeen aikana oppilaat, opettajat ja asiantuntijat loivat yhdessä oppilaille yhtenäisen osallistumisen ja vaikuttamisen polun koko perusopetukseen (=oppilasjohtajuuden polku). Siihen sisältyvät toimintatavat valittiin oppilaiden ikä- ja kehitystasoon sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin vuosiluokkakokonaisuuksiin sopiviksi. Hankkeen aikana syntyneet osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat ankkuroitiin opetussuunnitelman mukaisiin laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin ja niiden arviointiin (erityisesti L7 – Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen) . Hanketyössä edistettiin jokaisen oppilaan ihmisenä ja kansalaisena kasvamista sekä Sammonlahden koulun erityisenä vahvuutena olevaa kestävän kehityksen toimintaa Lappeenrannan GreenReality-ohjelman pohjalta.

Sammonlahden koulussa oppilasjohtajuuden jatkuvasti kehittyvä polku muodostuun seuraavista perustoiminnoista vuosiluokkakokonaisuuksittain:

e-2 (esi- ja alkuopetus) – “Minä ja meijän luokka”
“Vastuulliseksi koululaiseksi kasvaminen”

Esimerkkejä:

  • Omaan tahtiin eteneminen ja tehtävien valinta (innostuksen ja sinnikkyyden vaaliminen)
  • Opiskelun tavoitteiden, opiskeltavien aiheiden ja menetelmien valintaan vaikuttaminen
  • Oman työskentypaikan valitseminen
  • Palkintotunnin tai -päivän valitseminen
  • Työparin tai ryhmän valitseminen
  • Luokan järjestykseen, sisustukseen ja somistukseen vaikuttaminen
  • Luokan vastuutehtävien hoitaminen

3-6 – “Minä ja meijän koulu”
“Aktiiviseksi kouluyhteisön jäseneksi kasvaminen”

Esimerkkejä:

  • e-2-tavoitteiden lisäksi
  • Oppituntien sijoitteluun ja työjärjestykseen vaikuttaminen
  • Työparin tai -ryhmän valitseminen ja toimivien ryhmien muodostaminen
  • Luokan yhteisten tavoitteiden asettaminen ja hyvän luokkahengen edistäminen
  • Kouluyhteisön vastuutehtävien hoitaminen (esim. kummi, välkkäri tai ICT-guru)
  • Teemapäivien ja tapahtumien suunnittelu
  • Oppilaskuntatoimintaan osallistuminen (ml. Lasten parlamentti)

7-9 – “Minä ja meijän yhteisöt”
“Kestävään elämäntapaan kasvaminen”

Esimerkkejä:

  • e-6-tavoitteiden lisäksi
  • Oppimisen painotuksiin ja valinnaisuuteen vaikuttaminen
  • Luokan tuntien ja luokanohjaajayhteistyön toteuttaminen
  • Oppilaskuntatoimintaan osallistuminen
  • Sammonlahden hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisten tapahtumien järjestäminen
  • Paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistuminen ja vaikuttaminen (esim. NUVA-toiminta, nuorisotyö ja KV-projektit)

#MEIJÄNKOULU OPPILAIDEN TOIMIJUUDEN, HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ JA YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄJÄNÄ

Hanketyöskentelyn avulla loimme uusia – yhteisvastuuta, hyvinvointia ja me-henkeä lujittavia – osallisuuden ja oppilasjohtamisen toimintatapoja koulun kehittymisen ja johtamisen tueksi. #Meijänkoulu-nimisen toimintamallin avulla kehitimme oppilaiden aktiivisuutta, osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvointia siten, että myös henkilöstön oppiminen, osaaminen ja hyvinvointi vahvistuivat. Kehittämisen lähtökohtina olevia teemoja olivat – kestävän tulevaisuuden rakentaminen, yhteisöllisyys,  jaettu johtajuus ja oppilasjohtajuus. Niiden tavoitteena oli lujittaa oppijoiden yhteisö-ajattelutapaa (community of learners).

#Meijänkoulu-konseptin luomisen lähtökohtana oli kokeilukulttuuri. Rajattujen kokeilujen aikana syntyneet kehittämisideat jaettiin mahdollisimman nopeasti kaikkien toimintayksiköiden käyttöön. Kehittämiskonsepti sisältää Lappeenrannan GreenReality-toimintamallin mukaisesti konkreettisista kestävän kehityksen toimintatavoista muodostuvan toimintaohjelman, jossa on huomioitu kestävän kehityksen eri osa-alueet (ekologinen, ekonominen, sosiaalinen ja kulttuurinen) sekä eri-ikäiset ja eri kehitysvaiheissa olevat oppilaat. Toimintamallin ytimessä ovat vuosittain laadittavat luokkakohtaiset GreenReality-lupaukset.

Hanketyöskentelyn avulla etsittiin monipuolisia keinoja eri  kieli- ja kulttuuri taustoista olevien oppilaiden osallisuuden varmistamiseen sekä  yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Hankkeen aikana vahvistui näkemys siitä, että yhdenvertaisuuden toteuttamista palvelee parhaiten sellainen toiminta, jossa ns. kantaväestöön kuuluvat oppilaat ja eri kieli- ja kultturiryhmiin kuuluvat oppilaat osallistuvat yhdessä kaikkiin toimintoihin. Tämä edellyttää kielitietoisten opetusmenetelmien käyttöä sekä monipuolista  kotikansainvälisyyden hyödyntämistä. Yhdessä toteutettavien ja osallisuutta edistävien menetelmien lisäksi Sammonlahden koulussa käytetään tarvittaessa myös positiivisen erityiskohtelun menetelmiä. Esimerkiksi yläkouluikäisten kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden tueksi luotiin tukiopppilastoimintaan sisältyvä vertaistukijärjestelmä, jota kehitetään yhteistyössä alueen nuorisotyön ammattilaisten kanssa. Lisäksi koulun toimintakulttuuriin luotiin oppilaiden toivomia ja joustavaan koulupäivään sopivia aktiviteetteja oppilaiden ikä- ja kehitystasoon soveltuvalla tavalla.

#Meijänkoulu-konseptin ydintoiminnot vuosiluokkakokonaisuuksittain

Toiminnan perustana kaikissa vuosiluokkakokonaisuuksissa ovat Euroopan neuvoston demokratiakulttuurin kompetenssit lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti.

e-2 (esi- ja alkuopetus) – “Minä ja meijän luokka”
“Vastuulliseksi koululaiseksi kasvaminen”

3-6 – “Minä ja meijän koulu”
“Aktiiviseksi kouluyhteisön jäseneksi kasvaminen”

  • e-2-tavoitteiden lisäksi
  • Kulttuuri- ja demokratiaosaamisen harjoittelu omassa luokassa ja kouluyhteisössä (Taidot & Asenteet)
  • Kaikkien luokkien viikottainen “palkkitunti” osallisuuden toteutumisen tukena
  • Avoin ja monipuolinen oppilaskuntatoiminta (mm. kaikille avoin oppilaskunnan hallitus ja osallistava budjetointi)
  • Äänitorvi toimintamalli kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden tukena
  • Auttamistehtävien hoitaminen kouluyhteisössä
  • Tapahtumien järjestäminen (mm. valinnaispajat, teemapäivät ja Pop-Up-tapahtumat)
  • Luokkakohtainen Green Reality-lupaus

7-9 – “Minä ja meijän yhteisöt”
“Kestävään elämäntapaan kasvaminen”

  • e-6-tavoitteiden lisäksi
  • Kulttuuri- ja demokratiaosaamisen harjoittelu omassa luokassa ja lähiyhteisössä (Arvot & Tieto ja kriittinen ymmärrys)
  • Oppilasjohtajavalmennus ja LUPU-toiminta (ml. valinnaisainetarjonnan kehittäminen, MOK-toteutusten kehittäminen)
  • Kapteenitoiminta (esim. Siesta-kapteenit, GR-kapteenit ja Tukarit)
  • Palveluoppiminen (mm. Taksvärkki-toiminta, vanhuspäivät, KV-auttamisprojektit sekä ravintoja ja Siesta-TET)
  • Monipuolinen oppilaskuntatoiminta (mm. edustuksellinen ja vuosittain vaihtuva oppilaskunnan hallitus ja osallistava budjetointi sekä Lapsivaikutusten-arviointien koordinointi)
  • Luokkakohtainen Green Reality-lupaus

Oppimistilanteissa oppilaiden osallisuutta ja johtajuutta tukevat työtavat jakautuvat seuraavasti:

  1. Osallistumista tukevat työtavat
  2. Yhteisosallisuutta tukevat työtavat
  3. Oppilasaloitteista osallisuutta tukevat työtavat
  4. Oppilasjohtoista osallisuutta tukevat työtavat

HANKETULOSTEN JAKAMINEN

Hankkeessa syntyvät tulokset jaettiin avoimesti hankkeessa toimivien yhteistyöorganisaatoiden kesken (5 eri yksikköä). Lisäksi Sammonlahden koulu jakoi hankkeen tuloksia Lappeenrannan perusopetuksen (18 koulua) lisäksi Opetushallituksen Majakka-kehittämiskouluverkoston kautta. Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu on hyödyntänyt hankkeen tuloksia oman koulun kehittämisen lisäksi opetusharjoittelijoiden ohjauksessa, tutkimustoiminnassa ja omissa yhteistyöverkostoissaan. Hankkeen tuloksia on hyödynnetty myös Junior University-hanketyöskentelyssä, Lappeenranta GreenReality-verkoston työskentelyssä sekä LAPE-kehityshanketoiminnassa.

Sammonlahden koulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu järjestivät Lappeenrannassa 13.2.2019 “Oppilasjohtajuus perusopetuksessa”-seminaarin, johon asiasta kiinnostuneiden Lappeenrannan perusopetuksen koulujen opettajat voivat osallistua. Hankkeen myötä syntynyttä sosiaalista pääomaa hyödynnetään uuden Sammontalo-palvelukeskuskonseptin luomisessa ja siihen liittyvien monipuolisten oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa.